Ohjelmaopas

1. Taustaa

Olen Tuomo Burman ja täysin sokea henkilö. Radio on minulle luonnollisesti ollut koko ikäni hyvin tärkeä väline. Olen toimittanut yhtenä Kuopion vapaaseurakunnan tiimin jäsenenä Hyvää iltaa Kuopiosta- lähetystä Radio Deihin jo vuodesta 2004 lähtien. Tämä vuoro on ollut kerran kuukaudessa. Olen editoinut lähes kaikki ohjelmajaksot. Näitä radio-ohjelmia on kuunneltavissa netistä vuodesta 2006 lähtien.

Linkki:

http://www.kuopionvapaaseurakunta.fi/radio/

Kun noin 12 vuotta sitten aloitin toimimisen radiotyön parissa, en tiennyt oikeastaan juuri mitään ohjelmien teosta tai varsinkaan niiden tekniikasta. Yritin kovasti etsiä tietoa eri lähteistä, kuten internetistä ja kokeneemmilta ohjelmantekijöiltä. Koottua ja yksinkertaista, selkeää tietopakettia ei kuitenkaan löytynyt. Toki tietoa sai ja yrityksen ja erehdyksen menetelmällä olen yhtä sun toista oppinut vuosien varrelta.

Olen opiskellut nyt vuoden viestintäalan lisäkoulutusta yrittäjän oppisopimuksella Radio Deissä. Tämä opas on opintojeni lopputyö. Oppaan yksi keskeinen tavoite on auttaa yhteistyökumppaneiden vapaaehtoisia ohjelmantekijöitä tuottamaan Radio Deille teknisesti entistä parempilaatuisia radio-ohjelmia. Oikaisen mutkia suoriksi ja yritän pitää esitystapani mahdollisemman selkeänä, jotta oppaasta olisi hyötyä mahdollisimman monelle.

2. Ääni

Ääni on aineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Äänen korkeutta ilmaistaan taajuudella, jonka yksikkö on hertsi Hz. Se kertoo, kuinka monta kertaa ääniaalto värähtelee sekunnin aikana. Ohjelman teon kannalta on hyvä tietää, että taajuudet voidaan jakaa seuraavasti:

20 – 200 Hz bassoäänet

200 – 2.000 Hz keskiäänet

2.000 – 20.000 Hz diskanttiäänet

Yleensä ohjelmissa on ihmisen puhetta, niin juurikaan alle sadan hertsin taajuuksilla ei ole merkitystä puheen kannalta, jolloin ne voidaan poistaa.

Ääneen liittyvä tärkeä käsite on myös desibeli, jolla ilmaistaan äänen voimakkuutta. Se on logaritminen mittayksikkö eli äänenpaineen kaksinkertaistuminen tarkoittaa kuuden desibelin kasvua. Tavallisen puheen voimakkuus on 50 – 70 dB.

Ääni muutetaan tallennettavaan muotoon mikrofonilla. Näitä ovat dynaamiset ja kondensaattorimikrofonit. Dynaaminen mikrofoni ei tarvitse virtaa eikä ole niin herkkä, joten se toimii hyvänä yleismikrofonina. Kondensaattorimikrofoni sen sijaan on hyvin herkkä ja tarvitsee erillisen virtalähteen. Tämä herkkyys on hyväksi joissakin tilanteissa, mutta se tuottaa herkästi myös paljon taustan häiriöääniä.

http://www.aanipaa.tamk.fi/aanit_1.htm

Oheisesta linkistä voi tutustua artikkeliin ”puheen äänittäminen”. Siinä on paljon asiaa. Tämän oppaan kannalta keskeisimpiä asioita ovat kaikkien puheen taajuuksien saaminen äänitykseen, mikrofonin asento suuhun nähden hieman sivussa tai ylhäällä, jotta vältytään poksahduksilta ja puhahduksilta. Mikrofonia kannattaa pitää samassa asennossa ja samalla etäisyydellä puhujaan nähden. Meluisassa tilassa mikrofonin pitää olla mahdollisimman lähellä kutakin puhujaa, jotta taustahäly saadaan vaimeaksi.

Mikrofoneja voidaan jakaa myös suuntakuvion perusteella erilaisiin tyyppeihin. Näitä ovat pallo, joka on yleiskuvio, joka ottaa ääntä kaikista suunnista. Yleisin käytössä oleva suuntakuvio on kuitenkin hertta eli kardioidi, joka ottaa ääntä edestä ja sivuilta. Lisäksi on olemassa kahdeksikko, joka ottaa ääntä lähinnä kummaltakin sivuilta. Haulikkokuvio on kapea-alainen ottaen ääntä vain edestä ja sopii vain hyvin rajattuihin olosuhteisiin.

Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrofoni

3. Äänittäminen

Äänittäminen on suhteellisen yksinkertainen asia, mutta tiettyjen asioiden huomioiminen etukäteen tuottaa parhaan tuloksen ja vähentää jälkikäsittelyn tarvetta ennen radiolähetystä.

Äänitystilan tulee olla mahdollisimman huolella harkittu. Häiriötekijöitä ei aina voi poistaa, mutta niitä voi pyrkiä vähentämään jopa haasteellisissakin olosuhteissa. Studiotilan puuttuessa käytetään usein muunlaisia tiloja äänittämiseen. Tällöin tulee huomioida joitakin perusasioita.

Hiljainen tila on lähtökohdallisesti paras. Se tarkoittaa, ettei ilmastointi hurise tai naapurihuoneessa imuroida eikä tietokone/ kahvinkeitin tms. pidä ääntä ihan vieressä. Kannattaa valita suhteellisen pieni tila, jossa on myös pehmeitä materiaaleja huonekaiun vähentämiseksi.

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/puhe-huriseva-tietokone.mp3

Mikrofonien ominaisuuksiin kuuluu, että häiriöäänet, kuten kaiku, korostuvat äänitteessä. Näin ollen korvalle vähäpätöiseltä vaikuttava ääni saattaa äänitteessä kuulostaa häiritsevältä. Haastattelussa, jossa on kaikua tai jokin muu jatkuva häiriöääni taustalla, sitä ei voi jälkikäsittelyllä poistaa. Esim. paperin rapina puheen aikana. Näin ollen sivut kannattaa laittaa muovitaskuun tai kääntää paperia puheen tauon aikana.

Seuraavana pari linkkiä esimerkiksi kaikuvissa tiloissa tehdyistä lyhyistä äänityksistä:

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/kaikuvatila.mp3

https://audioboom.com/boos/3218077-aanityskokeilu-kaikuvassa-asuinhuoneessa

Jos kuitenkin joutuu kaikuvassa tilassa äänitystä tekemään, niin haastateltavan selkä tulisi olla seinää päin. Vielä parempi jos löytyy esimerkiksi kirjahylly tai joku pehmentävä materiaali, jonka edessä voisi haastattelua tehdä, koska ne vaimentavat kaikua.

Mikrofonien käsittelyllä on keskeinen merkitys äänityksen onnistumiselle. Jos mikrofoni on pöydällä haastattelutilanteessa, niin helposti puhujien äänet kuuluvat eri voimakkuuksilla, koska etäisyys mikrofoniin vaihtelee. Samoin haastateltavien päänliikkeet vaikuttavat kohtuuttomasti äänenlaatuun.

Kun äänet jälkikäsittelyssä yritetään saada samalle tasolle, niin hiljaisimpien äänien osalta häiriöt korostuvat. Kun äänet ovat jotakuinkin samalla tasolla, näin ohjelmaa on mukavampi kuunnella eikä kuuntelijan tarvitse koko ajan säätää radionsa äänenvoimakkuutta. Parempi tapa on aina tuoda mikrofoni lähelle puhujaa. Mikrofonia tulisi pitää mahdollisimman samassa asennossa ja samalla etäisyydellä koko puhujan puheen ajan. Tällöin taustaäänet eivät kuulu liikaa ja puhe saadaan selvästi myös äänitetyksi. Tämä mikrofonin etäisyys puhujasta tulee olla yleensä vain joitakin senttejä parhaaseen tulokseen pääsemiseksi.

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/vahainen-mikin-herkkyys.mp3

Tässä linkissä mikrofonin herkkyys on pieni. Kun mikrofoni siirretään hieman kauemmas puhujasta ja äänitasot täsmätään, niin koko äänitys muuttuu aivan toisenlaiseksi kohinan ja muun häiriöäänien lisääntyessä.

 

4. Laitteet

Tänä päivänä digitaalisia radiotyöhön soveltuvia äänityslaitteita on saatavilla paljon erilaisia. Tässä oppaassa keskityn kuvailemaan Zoom H2n- äänityslaitetta, jota Radio Dei käyttää. Kyseinen laite on suhteellisen edullinen ja monipuolinen. Perusasetuksena moneen äänitykseen voisi käyttää seuraavia:

Input

1. Lo cut: On

Tämä asetus poistaa matalimpia ääniä äänityksestä, kuten esim. ohikulkevan rekan jyrinä ei kuulu niin selvästi.

2. Comp/limiter: Comp1 (general)

Vaimentaa kovia ääniä, kuten pamahduksia.

3. Monitor: Home and rec

Kuulokkeilla kuulee äänitettävän äänen. Äänityslaitteeseen on hyvä yhdistää kuulokkeet, jolloin jo äänitysvaiheessa voi kuulla äänitettävää ääntä.

4. Auto gain: Off

Säädetään mikrofonin herkkyyttä ja äänitystasoa. On muitakin vaihtoehtoja, mutta off- tilassa pystyy manuaalisesti säätämään mikrofonin herkkyyttä.

 

Rec

1. Rec format: WAV 44,1kHz/ 16bit

Tämä cd- laatuinen asetus määrittelee, että äänitys toteutuu pakkaamattomassa tiedostomuodossa wav, jolloin äänestä ei häviä mitään sävyjä tai taajuuksia pois.

 

Mikrofonin moodi

Eri vaihtoehtoja:

XY-stereo:

äänittää 90 astetta suoraan edestä. Tämä asetus toimii hyvin, kun halutaan äänittää omaa puhetta esim. juontoa tai selostusta. Häiriöäänet jäävät vähäiseksi, sillä mikrofoni ottaa äänet vain suoraan edestä.

2ch-tila:

äänittää kahdelle kanavalle stereona 360 astetta eli laitteen joka puolelta. Tätä voi käyttää, kun ryhmä ihmisiä keskustelee pöydän ympärillä. Toki mikrofonin etäisyys on erilainen eri puhujiin ja voi vaikuttaa äänen laatuun. Mikrofoni ottaa joka suunnasta ääntä, joten myös kaikki hälyäänet tulevat hyvin kuuluviin.

MS-tila:

äänittää 180 astetta laitteen takaa ja sivuilta. Tämä on suositeltavin asetus haastatteluissa, kun mikrofonia ojennetaan ihmistä kohden.  Näin laitetta voidaan tuoda lähemmäksi puhujaa. Koska laite on pieni, niin sitä on helppo kuljettaa ja pitää kädessä äänitystilanteessa.

4ch-tila:

äänittää neljälle kanavalle stereona 360 astetta eli laitteen joka puolelta. Siitä saadaan äänitys kahteen eri tiedostoon, joka mahdollistaa neljän kanavan erottamisen kahteen eri osioon. Muutoin asetus toimii samoin kuin 2ch-tila.

Alla olevasta linkistä löytyy Zoom H2n- äänityslaitteen englanninkielinen käyttöohje, josta löytyvät tekniset tiedot.

https://www.zoom.co.jp/products/handy-recorder/h2n-handy-recorder#downloads

Ulkoinen mikrofoni:

Voi myös tarvittaessa käyttää äänittämiseen, kuten esimerkiksi Vivanco EM 239.

 

5. Haastattelu

Haastattelu on eräs varsin käytetty tapa tuoda ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä esiin radio-ohjelmia varten. Aikaa on aina rajallisesti, joten haastattelussa osa asioista kannattaa tuoda esiin juonnossa. Tämä tarkoittaa lyhyttä taustatietojen kertomista haastattelutilanteesta ja haastateltavasta.

Myöhempää haastattelun editointia varten on hyvä tehdä perusasiat kunnolla. Jos mahdollista, niin kannattaa valita sopiva tila haastatteluun. Tämä tarkoittaa mahdollisimman häiriötöntä ja kaiutonta tilaa.

Haastattelijan ja haastateltavan äänten tulisi kuulua mahdollisimman samalla äänitasolla. Tähän päästään helpoiten, kun mikrofoni on aina lähellä kutakin puhujaa. Vaikka mikrofoni on lähellä, se ottaa myös yllättävän herkästi muita ääniä eli paperin rapinat, kynän napsuttelu, pöydän kopsuttelu tms. Jos on useita ihmisiä keskustelemassa, niin jo alkeellinenkin kohteliaisuus vaatii sen, ettei puhuta päällekkäin. Päällekkäisiä ääniä ei pysty jälkeenpäin poistamaan toisistaan.

Esimerkki 1. Äänityslaite pöydällä. Tilan hälinä ja kolina kuuluu.

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/mikrofoni-poydalla.mp3

Esimerkki 2. Mikrofoni lähellä puhujaa. Tila ja asetukset kohdallaan.

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/mikrofoni-lahella-puhujaa.mp3

 

6. iPhone ja Skype äänityslaitteena

Joskus voi tulla tilanne, jolloin ei ole varsinaista äänityslaitetta käytettävissä. Tällöin älypuhelinta voidaan käyttää sopivissa olosuhteissa äänittämiseen. Toisinaan henkilöä on mahdotonta saada fyysisesti paikalle, jolloin skype- yhteys voi olla paikallaan.

6.1 iPhone

Älypuhelinta kuten iPhonea voidaan käyttää äänitykseen, mikäli sopivaa äänityslaitetta ei ole käytettävissä.

iPhonessa käytetään valmiina olevaa Sanelin-ohjelmaa, jolla voi äänittää myös puhetta. Juuri muuta Sanelin-ohjelma ei mahdollista äänenmuokkauksen osalta kuin trimmata alusta ja lopusta turhaa ääntä pois.
Äänite olisi hyvä tallentaa puhelimeen tunnistettavalla tiedostonimellä, jotta löytää sen helposti. Tämän jälkeen esimerkki.m4a tiedoston voi jakaa vaikkapa omaan Dropbox-kansioon.

Dropbox on yksi monista pilvipalveluista, jota voi käyttää mm. tiedostojen jakamiseen.
Sanelin tallentaa äänen m4a-muotoon. Tiedosto pitää muuntaa vaikkapa mp3- tai wav-muotoon, jotta Radio Dein järjestelmä pystyy suoraan tiedostoa käyttämään. Minä en tässä testitapauksessa tehnyt muunnosta, koska esimerkkitiedosto jää vain tälle sivulle. m4a-tiedostoa pystyy Windowsin media player suoraan toistamaan. Lisäksi käyttämäni äänenkäsittelyohjelma GoldWave avaa suoraan m4a-tiedostot.

Siis testin tuloksen voi kuulla oheisesta linkistä:

https://dl.dropboxusercontent.com/u/59637837/Testi-iPhonella.m4a

 

6.2 Skype

Kun vapaaehtoinen radio-ohjelman toimittaja etsii henkilöä haastateltavakseen, joskus haastateltavaa ei voi tavata kasvokkain. Tällöin tulee kyseeseen puhelinhaastattelu esimerkiksi seuraavan näytteen tapaan:

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/testi-skyperecorder.mp3

Monella on käytössään Skype-ohjelma. Skypelle voi ostaa Skype-saldoa, joka mahdollistaa Skype-puhelut tavallisiin puhelimiin, vaikkapa haastateltavan kännykkään. Kokemukseni mukaan yksinkertaisinta puhelinhaastattelun äänittäminen on Skype Recorder ohjelmalla. Äänen laatu ei ole ihan huippua, mutta kuitenkin mielestäni varsin hyvää.

Skype Recorder on Shareware ohjelma. Tämä tarkoittaa, että ohjelmasta on ladattavissa kokeiluversio. Kokeiluajan jälkeen ohjelmalisenssi on hankittava, mikäli ohjelmaa haluaa käyttää.

Skype Recorder ohjelman voi ladata täältä:

http://www.download.fi/verkko/pikaviestimet/skype_recorder.cfm/v2_51

 

7. Editointi

Haastattelun editointi on kohtuullisen monimutkainen ja pikkutarkka asia, mutta muutamalla pienellä toiminnolla äänenlaatua voi parantaa merkittävästi.

Käytän tässä esimerkkinä GoldWave- ohjelmaa, koska se on minulle tutuin. Se on maksullinen Shareware- ohjelma. Muitakin äänenkäsittelyohjelmia on olemassa, kuten ilmainen audacity. Kaikista äänenkäsittelyohjelmista löytyvät suunnilleen samat toiminnot, tosin hieman eri nimillä ja eri tavoin toteutettuna.

Lisätietoja GoldWave- ohjelmasta:

http://www.goldwave.com/

 

Audacityn linkki:

http://www.valo-cd.fi/ilmainen_audacity

 

Mikäli haluaa perehtyä enemmän Audacity-ohjelmaan, niin täältä sen voi tehdä.

http://www.valo-cd.fi/oppaat/audacity-opas.pdf

 

Yleensä äänenkäsittelyohjelmissa on taajuuskorjain, jolla voidaan korostaa tai häivyttää tiettyjä taajuuksia äänessä. Puheessa tähän ei ole normaalisti kovin paljon tarvetta. Melko huolettomasti alle sadan hertsin taajuudet puheesta voidaan häivyttää alas. Puheen selkeys ei kärsi, mutta esim. mikrofonin siirtelystä aiheutuneet rahinat vähenevät merkittävästi. Pitää kuunnella jokainen kohta korvilla erikseen. 6.000 – 8.000 hertsin aluetta voi ekvalisaattorilla korostaa, jos siihen on tarvetta.

GoldWaven taajuuskorjain:

Effect > filter > equalizer

Kun äänite on kopioitu äänityslaitteelta tietokoneelle, se avataan GoldWave- ohjelmalla. Siinä leikataan turhat alut ja loput äänityksestä pois. Sen jälkeen äänite normalisoidaan, jolloin äänitteen äänitaso korotetaan niin, että korkein äänipiikki on 0-tasolla.

Editoinnissa ei tarvitse poistaa kaikkea, kuten esim. hengitysääniä ja lyhyitä miettimistaukoja. Sen sijaan pidemmät tauot kannattaa poistaa. Samoin toimittajan selitykset ja apukysymykset, jotka eivät suoranaisesti vie ohjelmaa eteenpäin. Jos editoinnissa joudutaan poistamaan haastateltavalle esitetty kysymys ja se palautetaan toimittajan toimesta takaisin ohjelmaan, niin kysymystä ei saa muotoilla uudestaan. Sillä haastateltava vastaa alkuperäiseen kysymykseen.

Normalisointi GoldWavella:

Effect > volume > maximise volume

Tämän jälkeen äänite muutetaan monoäänitteeksi, koska haastattelussa monoääni on riittävä. Sen jälkeen voi tehdä normalisoinnin.

Monoäänitys GoldWavella:

Effect > stereo > channel mixer > mono mix

Kun on merkattu ja poistettu kovaääniset piikit pois, tehdään taas normalisointi. Mikäli korvinkuultaessa äänitaso on kovin erilainen haastattelijan ja haastateltavan välillä, kannattaa hiljaisimpia äänitasoja nostaa. Esimerkiksi autoradiota kuunneltaessa kovin hiljaiset äänet eivät kuulu. Jos ohjelmaan halutaan lisätä musiikkia, sen tulisi olla noin 3 dB hiljaisemmalle tasolle säädetty kuin puheen. Muutoin ero on liian suuri puheen jälkeen.

Jos käyttää editointiin esimerkiksi kannettavaa tietokonetta, niin sen omat kaiuttimet eivät ole riittävän hyvät äänen muokkaukseen. Tulisi aina käyttää erillisiä kuulokkeita tässä vaiheessa. Toki graafiset kuvaajat näyttävät hienoilta ja ovat hyödyllisiä äänentasojen kannalta, mutta lopullinen päätös tulisi aina tehdä korvakuulolta.

Editoimaton ja editoitu ääniesimerkki:

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/puhe-ei-muokkausta.mp3

http://www.oppimispaivakirja.fi/naytteet/puhe-muokattu.mp3

Lopuksi äänite talletetaan ja toimitetaan radioasemalle heidän antamiensa ohjeiden mukaan.

Lyhyt tarkistuslista:

1.  Valitaan äänitykseen rauhallinen ja vähän kaikuva tila.

2.  Tehdään lyhyt koeäänitys ensin, jotta laitteisto toimii.

3.  Mikrofonia kuljetetaan mahdollisimman lähelle kutakin puhujaa äänitettäessä.

4.  Kuunnellaan äänityksen sujumista kuulokkeilla ja seurataan laitteen näyttöä.

5.  Huomioidaan haastateltava omana persoonanaan. Huomioidaan myös, että osalla on pelkoa mikrofoneista.

6.  Juonto on tehokas tapa viedä asiaa eteenpäin.

7. Älä puhu haastateltavan päälle.

8. Älä kysy montaa kysymystä yhtaikaa. Haastateltava vastaa vain viimeisimpään.

9.  Editoinnissa eri puhujien äänet pyritään saamaan lähes saman voimakkuiseksi. Editoidaan eettisesti eli ei sekoiteta haastattelijan kysymyksiä ja haastateltavan vastauksia.

10.  Ole kohtelias ja noudata hyviä tapoja ohjelmaa tehdessäsi.

 

 

 

 

Tietoa minusta

Olen Tuomo Burman. Olen syntymästäni saakka ollut sokea henkilö. Minulla on it-alan yritys, joka kouluttaa tietotekniikan käyttöön erityisesti näkövammaisia.

Ikää on kertynyt jo hiukan yli puolisataa vuotta. Harrastan lukemista, musiikin kuuntelua, kuorolaulua ja mökkeilyä. Liikunnallista toimintaa on kuntopyöräily ja uinti. Yksityiskohtaisempaa tietoa minusta on sivuillani.

Varmaankin sokeuteni vuoksi ääni on aina ollut minulle tärkeä ilmaisuväline. Hahmotan maailmaa pitkälti äänen perusteella. Äänenkäsittelyn opinnot kiinnostavat minua siksi, että olen ollut mukana toimittamassa Hyvää iltaa Kuopiosta -ohjelmaa Radio Deihin Kuopion Vapaaseurakunnan vuorolla. Ohjelemassa olen ollut mukana jo 11 vuotta ja suurimman osan ohjelmista olen editoinut itse. Ohjelma tulee Radio Deistä kerran kuukaudessa. Kun ei minulla ole tämmöiseen asiaan koulutusta, niin tuntuu hyvältä ajatukselta saada tietoa, miten ohjelmien sisältöä voisi tekniesti parantaa.

Tekemiimme ohjelmiin voi tutustua Kuopion Vapaaseurakunnan radiosivustolla.

Opiskelukäynti Radio Deissä ja äänitystesti iPhonella

Minulla oli mahdollisuus viettää kolme päivää Radio Deissä oppien uusia asioita äänestä. Olin radioasioiden parissa keskiviikosta perjantaihin 9-11.12.2015. Ei ehkä tullut mitään suurta ahaa elämystä, mutta paljon pieniä asioita omaksuin. Suurin oivallus oli, että älypuhelinta voi käyttää äänityslaitteena ainakin poikkeustapauksessa. Sain kuunnella pari iPhonella äänitettyä ohjelmaa ja äänen tekninen taso oli yllättävän hyvä.

Onhan niitä muitakin älypuhelimia, joilla voi varmasti äänityksiä tehdä, mutta itselläni ei ole kuin iPhone 6 käytössä. Tästä syystä keskityn iPhonen mahdollisuuksiin. Sillä, että älypuhelinta voi käyttää äänityslaitteena joissain tapauksissa voi olla merkitystä, kun halutaan nopea pieni juttu kentältä radioon. Äänentaso on merkittävästi parempi kuin pelkkä puhelinyhteydestä äänitetty äääni.

En ole vielä kovin paljon älypuhelinta äänitysvälineenä testannut, mutta jotenkin tähän tapaan homman itse tekisin käyttäen iPhone-älypuhelinta.

Äänitystesti iPhonella

Käytin äänitykseen iPhonessa valmiina olevaa Sanelin-ohjelmaa. Toki myöhemmin etsin jonkin vähän monipuolisemman äänitysohjelman. Kokeilinkin yhtä ohjelmaa, mutta en äkkiä ymmärtänyt, miten se toimii. Ohjelma ei ehkä ollut ihan saavutettava apuvälineilläni.

Äänitin Sanelimella omaa puhettani. Huomasin samalla, että jos käyttää sokkotekniikoita puhelimen kanssa, niin puhesyntetisaattorin ääni tulee helposti äänitteeseen mukaan. Ensikerralla siis pitää muistaa laittaa kuulokkeet puhelimeen, niin ongelma ratkeaa sillä.

Minulla tuli vähän äänitteeseen ylimääräistä, joten jouduin sen trimmaamaan, siis alusta ja lopusta vähän turhaa ääntä ottamaan pois. Vähän lähti liikaakin ääntä pois, mutta eipä tuo nyt haittaa. Juuri muuta Sanelin-ohjelma ei mahdollista äänenmuokkauksen osalta.

Tallensin valmiin äänitteen puhelimeen kunnollisella tiedostonimellä. Tämän jälkeen jaoin Testi-iPhonella.m4a tiedoston omaan Dropbox-kansiooni. Dropbox on yksi monista pilvipalveluista, jota voi käyttää vaikkapa tiedostojen jakamiseen.

Sanelin tallentaa äänen m4a-muotoon. Tiedosto pitäisi muuntaa vaikkapa mp3- tai wav-muotoon, jotta Radio Dein järjestelmä pystyisi suoraan tiedostoa käyttämään. Minä en tässä testitapauksessa tehnyt muunnosta, koska esimerkki tiedosto jää vain tälle sivulle. m4a-tiedostoa pystyy Windowsin media player suoraan toistamaan. Lisäksi käyttämäni äänenkäsittelyohjelma Goldwave avaa suoraan m4a-tiedostot.

Loin linkin tiedostoon testi-iphonella.m4a Dropboxistani ja liitin linkin tämän artikkelin loppuun.

Siis testin tuloksen voi kuulla oheisesta linkistä:

https://dl.dropboxusercontent.com/u/59637837/Testi-iPhonella.m4a

Mari Wikholmin haastattelu äänilehti Valokiilaan

Tämän luonto pedagogi Mari Wikholmin haastattelun julkaisen oppimispäiväkirjassani esimerkkinä haastattelusta melko vaativissa olosuhteissa. Haastattelu on tehty 15.6.2015 ulkona tuulisella säällä Kuopion Neulaniemessä. Huolellisella mikrofonin käsittelyllä on päästy hyvään tekniseen laatuun. Haastattelu ei ole tarkoitettu radiokäyttöön, vaan Pohjois-Savon Näkövammaiset ry:n äänilehteen Valokiilaan. Tästä syystä ei ole edes pyritty teknisesti ihan radiolaatuun, vaikka kyllä tämä silti olisi käyttökelpoinen. 😀

Tekniikasta on sen verran todettava, että äänityslaitteena käytettiin Zoom h2n äänityslaitetta. Äänityslaitteeseen oli yhdistetty ulkoinen mikrofoni Vivanco EM 239.

Mikrofoni ei ole kovin herkkä, mikä oli etu tuulisissa olosuhteissa. Kukin puhuja sai vuorollaan mikrofonin käteensä ja piti mikrofonia lähellä suutaan, kun puhui. Oikeasti minun olisi pitänyt ojennella mikrofonia, mutta sokeuteni takia se olisi ollut haasteellista.

Näinkin päästiin hyvään tulokseen, kun haastatteluun osallistujat oli hyvin ohjeistettu.

Tässä on Tuomo Burmanin ja Katja Heinosen tekemä luontopedagogi Mari Wikholmin haastattelu.

Haastattelussa kerrotaan tulevasta luontoretkestä Pölhönsaareen. Haastattelu on julkaistu Pohjois-Savon Näkövammaiset ry:n äänilehdessä, Valokiila 14/2015 2.7.2015.

Kuuntele haastattelu tästä:

150615-mari-wikholm-valokiila.mp3

Arviointikeskustelu kuitattu

Tänä aamuna ehdin kuittaamaan oppisopimuspaikkani arviointikeskustelun Sakkyn järjestelmään. Iloinen yllätys oli se, että oppisopimus.sakky.fi sivusto oli hyvin toimiva apuvälineilläni. Sain siis asian hoidettua näin aamutuimaan.

Perustietoa mikrofoneista

Minua rupesi kiinnostamaan mikrofonien suuntakuviot. Eli siis mitä tarkoittaa vaikka hertta suuntakuvio. Mikrofoni, jolla on hertta suuntakuvio, poimii äänet tehokkaasti edestä ja sivuilta, mutta jättää takaa tulevat äänet poimimatta hyvin suuressa määrin. Lisätietoa mikrofoneista myös mikrofonien historiasta on Wikipediassa artikkelissa Mikrofoni. Tässä on linkki artikkeliin:
http://l.facebook.com/l/oAQEC05X_AQFGbCKFrSN7KR2DKWrnfTiuVZfY9gSPpmLQrg/fi.wikipedia.org/wiki/Mikrofoni Kannattaa käydä lukemassa, sillä teksti on mielenkiintoista ja kansantajuista.

Pelimiehen kuulokkeet hankittu

Tänään täydensin vähän varusteita äänenkäsittelyä varten. Minusta pitää olla suhteellisen hyvät kuulokkeet, jotta ääntä voi käsitellä kotioloissa laadukkaasti tietokoneella. Hankin itselleni tämmöiset kuulokkeet: Steelseries Siberia V/2 full-size headset. Kuulokkeiden hinta on noin 70 euroa. Parempiakin varmasti löytyy, mutta myös taloudelliset realiteetit on minun otettava huomioon. Kuulokkeet vaikuttavat mukavilta pitää ja musiikkikin kuulostaa hyvältä, joten taisivat olla hyvä ostos, vaikka en pelimies olekaan. 😀

Oppia äänituotannosta

Olipa toinen päivä Radio Deissä opiskelujen merkeissä mielenkiintoinen. Lähinnä päivä sisälsi äänituotantoon tutustumista. Eli siis miten radiomainos syntyy. Oppimiskokemuksena on varmasti se, että ihmisten äänen äänittäminen ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös sosiaalista kanssakäymistä.

Äänityskokeilu kaikuvassa asuinhuoneessa

Vähän vielä testasin äänittämistä. Nämä Iiris-talon asuinhuoneet ovat jonkinverran kaikuvia, koska mattoa ei ole huoneessa, eikä paljoa muutakaan pehmentävää materiaalia. Tein iPhonella äänitystestin, jossa koetin soveltaa tänään oppimiani asioita. Tästä löytyy linkki Audioboo-palveluun, jossa testiäänitys on tallessa.

Näyte