Seuraavassa kuvaan lyhyesti haastattelun tekemisessä huomioitavia asioita ja mitä teen haastattelulle, jota on tarkoitus käyttää radio-ohjelmassa.
Haastattelun äänittäminen
Ääänittämiseen käytän useimmiten Zoom H2-äänityslaitetta. Laite äänittää hyvin, ehkä turhankin tarkasti. Paras tulos saadaan, kun Zoom H2-äänityslaitetta pidetään melko lähellä kutakin puhujaa. Jos äänityslaite on vain pöydällä, kaikki huonetilan sivuäänet, kuten kellon raksutus, korostuvat suhteettomasti. Mikrofonin asetuksena käytän low-asetusta, jolloin laite ei ole liian herkkä ylimääräisille äänille.
Haastattelutila on syytä olla rauhallinen ja tila saisi olla mahdollisimman kaiuton. Äänitykseen voi tulla esimerkiksi ilmastoinnin hurinaa tai muita tarpeettomia ääniä.
Haastattelun muokkaaminen
Itse käytän äänen muokkaamiseen tietokoneella Goldwave-ohjelmaa. Ohjelma on varsin yksinkertainen ja toimii hyvin sokean henkilön käyttämillä apuvälineillä.
Teen kaiken haastattelun muokkaamisen tietokoneella, sillä Zoom H2-
äänityslaitteen ominaisuudet eivät ole sokean käytettävissä. Aluksi haastattelu siirretään Zoom H2-laitteelta tietokoneelle.
Goldwave-ohjelmalla teen haastattelulle yleensä seuraavat vaiheet:
1. Normalisoin koko haastattelun äänen tason. Normalisoinnissa haastattelun korkein äänipiikki sijoitetaan nolla-tasolle. Koska äänitys on tehty melko hiljaisella äänentasolla, ennen normalisointia äänentaso on todella alhainen, eli ei kunnolla korvin kuultavissa. Talletus on hyväksi, jotta tehdyt muutokset eivät mene hukkaan. Itse olen tottunut tallentamaan joka työvaiheen jälkeen. Talletan alkuperäisestä haastattelutiedostosta työkopion, jota muokkaan.
2. Leikkaan haastattelun alusta ja lopusta turhan äänen tai tauon pois.
3. Muutan stereona tehdyn haastattelun monoäänitykseksi. Tämä näyttää jonkin verran vähentävän haastattelutilasta johtuvia häiröitä, kuten kaikua. Toki menetetään tilavaikutelma, mutta kuuluvuus on ehkä tätä tärkeämpää.
4. Normalisoin haastattelun äänitason.
5. Kuuntelen jonkin matkaa haastattelua, kuulostaako ääni luonolliselta. Usein äänityslaite on turhankin herkkä ja ottaa huoneen taustakaijun tai jonkin ilmastonnin surinan turhankin voimakkaasti äänitteen taustalle. Ettei haastattelu kuulostaisi kuin soittaisi puhelinta peltipurkissa joutuu usein matalimpia ääniä vaimentamaan äänitteestä. Puheesta voi poistaa alle 100 hz:n taajuudet, eikä sillä ole vielä kovin suurta merkitystä puheen laadulle. Itse käytän kuunteluun hyvälaatuisia kaiuttimia tai kuulokkeita. Kuulokkeilla kyllä saa tarkemman tuloksen, joskus jopa masentavankin.
6. Sitten normalisoin jokaisen puheenvuoron erikseen. Tämä on hidas käsityövaihe, mutta en ole keksinyt miten tämän voisi tehdä ohjelmallisesti helpommin laadukkaasti ja nopeasti. Tavoitteena on se, että kaikki puheenvuorot haastattelussa kuulostavat suunnilleen yhtä voimakkaalle. Näkövammani vuoksi en näe äänenmuokkausohjelman graafisia käyriä ja siksi muokkaan äänitasot kuuloni perusteella. Erittäin hiljaisten äänten nostaminen hyvinkuuluvalle tasolle, lisää myös häiriöitä. Normalisointia tehtäessä voi jo samalla leikata haastattelusta turhia häiriöitä ja taukoja pois.
7. Lopuksi kompressoin haastattelun vielä läpi. Jos materiaalista löytyy vielä kovia äänentasoja, niitä lytistetään kompressoinnin avulla. Tämän jälkeen vielä normalisoin koko haastattelun. Muokataan haastattelua ja tehdään siitä sopivan mittainen.