Zoom H2n laitteen äänitysasetuksia

Tässä blogauksessa jatkan Zoom H2n-äänityslaitteen tutkimista. Monenlaisia asetuksia tuntuu laitteesta löytyvän. Yritän löytää asetukset, joilla haastattelusta saataisiin teknisesti mahdollisimman hyvälaatuinen ja vielä helposti.

Tällä hetkellä mennään tällaisilla asetuksilla:

Input

1. Lo cut: On

2. Comp/limiter: Comp1 (general)

3. Monitor: Home and rec

4. Auto gain: Off

5. Plug-in power: off

Rec

1. Rec format: WAV48kHz/24bit

2. Auto rec: Off

3. Pre rec: Off

Mikrofonin moodi

Eri vaihtoehtoja:

XY-stereo: äänittää 90 astetta suoraan edestä.

2ch-tila: äänittää kahdelle kanavalle stereona 360 astetta eli laitteen joka puolelta.

MS-tila: äänittää 180 astetta laitteen takaa ja sivuilta.

4ch-tila: äänittää neljälle kanavalle stereona 360 astetta eli laitteen joka puolelta.

Ulkoinen mikrofoni: Vivanco EM 239, jota voi myös tarvittaessa käyttää äänittämiseen.

Haastattelutilanteessa voi käyttää kahta erilaista mikrofoniasetusta, joilla mielestäni päästään hyvään tulokseen. Minulla käytössäni oleva Vivancon ulkoinen mikrofoni on toimiva ratkaisu. Mikrofoni ei ole kovin herkkä, joten mikrofoniin pitää puhua hyvin läheltä. Häiriöitä tulee vähän, mutta jos mikrofoni on yhtään kauempana ääni muuttuu kovin hiljaiseksi. Mikrofonin voi aina antaa haastateltavan käteen, kun on hänen vuoronsa puhua. Helpottaa sokeana haastattelun tekoa, kun ei tarvitse mikrofonilla sojoitella sinne ja tänne.

Toinen toimiva tapa on käyttää Zoom H2n-laitteen omia mikrofoneja. Tällöin 2ch-tila on minusta paras. Laite äänittää joka suunnalta. Laitteen voi vaikka laittaa pöydälle, kun haastateltavia on useita. Tällöin tosin kaikki häiriöt myös tulevat hyvin äänitteeseen mukaan. Paras tulos saadaan, jos laite viedään aina lähelle kutakin puhujaa. 2ch-tilassa huonekaiku tulee monesti esille.

Tässä on ensimmäinen näyte, jossa käytetään ulkoista mikrofonia. Näyte ulkoisella mikrofonilla

Tässä on toinen näyte, jossa käytetään Zoom H2n-laitteen omaa mikrofonia ja 2ch-tilaa. Näyte 2ch-tilan käytöstä Vahingossa sanon ääninäytteessä, että käytän Zoom H2n-laitteen 4ch-tilaa äänityksessä, mutta tämä siis on virhe.

Zoom H2n-äänityslaitteen tutkiskelua

Hankin viime viikolla itselleni Zoom H2n-äänityslaitteen. Sinänsä Zoom H2-laite on tuttu, vaikkakin n-versiossa on joitain eroja toiminnassa. Olen nyt tutkiskellut Zoom H2n-äänityslaitetta ja mieltynyt siihen. Vielä on asetuksia ja toimintoja, joiden parasta käyttötapaa en tiedä. Ehkäpä nekin selviävät vähitellen, kun saan jotkin hyvät perusasetukset laitetuksi laitteeseen. Sokeana en tietenkään pysty asetuksia muuttamaan itse, sillä laitteesta ei tule puheella tai näppäinäänillä minkäänlaista palautetta. Perusäänittäminen kyllä onnistuu hyvin, jos asetukset ovat kohdallaan.

Kun tämä Zoom H2n on minulle uusi laite, niin manuaaliakin tarvitaan. Täytyyhän minun tietää, mitä asetusta pyydän näkevän ihmisen muuttamaan ja mihin arvoon. Englanninkielisen manuaalin laitteelle voi ladata tältä sivustolta. http://www.zoom.co.jp/downloads/h2n/manual/

Kurssilla: Äänenkäsittelyn perusteet – Audacity

Löysin netistä kurssin, Äänenkäsittelyn perusteet – Audacity. Kurssi löytyy osoitteesta:
http://edutv.fi/opetuskirjasto/%C3%84%C3%A4nenk%C3%A4sittelyn+perusteet+-+Audacity/54

Lainaan tässä kurssin esittelyn: ”Kouluttaja ja asiantuntija Pirita Jupin johdattelee sinut digitaalisen äänenkäsittelyn perusteisiin digitarinan äänimaailman luomisen kautta.

Työkaluna käytetään Windowsissa, Macissa ja Linuxissa toimivaa ilmaista Audacity-äänenkäsittelyohjelmaa.”

Tämä nettikurssi löytyy Edubox-palvelusta. Edubox-palveluun täytyy rekisteröityä. Käyttöaikaa täytyy myös ostaa, jotta voi kursseja opiskella. Katsoin, että tämä kurssi on opiskeluilleni hyödyksi, joten ostin vähän käyttöaikaa Edubox-palveluun.

Ajatuksia

Kurssin perusteella totesin, että Audacity-ohjelma on hyvin monipuolinen ilmaisohjelma.

Ohjelmassa on hyvinkin riittävästi ominaisuuksia myös radio-ohjelman editointiin. Itse en ole aiemmin käyttänyt Audacity-äänenkäsittelyohjelmaa, koska alkujaan aloitin ohjelmien editoinnin Goldwave-ohjelmalla. Opiskelujen jossakin vaiheessa tutkin myös Audacity-ohjelman mahdollisuudet radio-ohjelman muokkaamisessa. Ehkäpä Audacity-äänenkäsittelyohjelmasta kannattaa muutama sana laittaa ohjeistukseen vapaaehtoisille radio-ohjelman tekijöille. Kun ohjelma on ilmainen, ei hinta ainakaan ole esteenä.

Kurssilta opin ainakin sen, miten voi digitarinaan lisätä musiikkia ja äänitehosteita käyttäen Audacity-ohjelmaa.

Blogin artikkelien tilaaminen sähköpostiin

Oppimispäiväkirjan etusivulla vasemmalla sivupalkissa on kohta ”Tilaa blogin artikkelit sähköpostiisi”.

”Tilaa blogin artikkelit sähköpostiisi”

”Syötä sähköpostiosoitteesi tilataksesi blogin artikkelit ja saadaksesi päivityksiä sähköpostitse”.

”Sähköpostiosoite”

”Tilaa”

Täytä sähköpostiosoitteesi ja paina ”tilaa”- painiketta. Sähköpostiisi tulee vahvistusviesti, jolla artikkelien tilaaminen vahvistetaan. Viestin aihekentässä lukee: ”Confirm your subscription for Oppimispäiväkirja”

Viestistä avaa linkki ”Vahvista tilaus”.

Päädyt sivulle Blogs I Follow | WordPress.com. Sivulta tulisi löytyä ilmoitus: ”Your subscription has been activated!”

Sinulle tulee vielä sähköpostiisi viesti blogin artikkelien tilauksen onnistumisesta. Viestin aihekentässä lukee: ”[Tilaus] Artikkelien seuraustilaus sivustolta varmistettu”

Jatkossa kaikista uusista julkaistuista artikkeleista tulee tieto sähköpostiisi.

Puheen äänittäminen

Etsin vähän materiaalia netistä, aiheesta puheen äänittäminen.

Mielestäni mielenkiintoinen artikkeli löytyy täältä: http://www.aanipaa.tamk.fi/aanit_1.htm

Minulle uusia asioita olivat ainakin puheen ”säteilykuvio” ja ”kaiuntasäde”.

Puheen säteilykuvio on sellainen, että matalat äänen taajuudet säteilevät ympäri päätä ja korkeat taajuudet lähinnä suusta tulevan ilmasuihkun suuntaan. Artikkelissa on hienoja kuvioita puheen suuntakuviosta. Mikrofonin tulisi olla haastateltavan suun lähellä, jotta saadaan puheen korkeatkin taajuudet mukaan äänitteeseen. Kun mikrofoni on vinossa suhteessa suusta tulevaan ilmasuihkuun, ei tule puhkumista äänitteeseen.

Kaiuntasäde on se etäisyys, jossa vaikkapa urheiluhallissa taustahäly ja puhe ovat yhtä voimakkaita. Mikrofonin pitäisi olla selvästi kaiuntasäteen sisällä haastattelussa.

Toki artikkelissa on paljon muutakin hyödyllistä tietoa, joten kannattaa lukea.

Haastattelun muokkaaminen radiokelpoiseksi

Seuraavassa kuvaan lyhyesti haastattelun tekemisessä huomioitavia asioita ja mitä teen haastattelulle, jota on tarkoitus käyttää radio-ohjelmassa.

Haastattelun äänittäminen

Ääänittämiseen käytän useimmiten Zoom H2-äänityslaitetta. Laite äänittää hyvin, ehkä turhankin tarkasti. Paras tulos saadaan, kun Zoom H2-äänityslaitetta pidetään melko lähellä kutakin puhujaa. Jos äänityslaite on vain pöydällä, kaikki huonetilan sivuäänet, kuten kellon raksutus, korostuvat suhteettomasti. Mikrofonin asetuksena käytän low-asetusta, jolloin laite ei ole liian herkkä ylimääräisille äänille.

Haastattelutila on syytä olla rauhallinen ja tila saisi olla mahdollisimman kaiuton. Äänitykseen voi tulla esimerkiksi ilmastoinnin hurinaa tai muita tarpeettomia ääniä.

Haastattelun muokkaaminen

Itse käytän äänen muokkaamiseen tietokoneella Goldwave-ohjelmaa. Ohjelma on varsin yksinkertainen ja toimii hyvin sokean henkilön käyttämillä apuvälineillä.

Teen kaiken haastattelun muokkaamisen tietokoneella, sillä Zoom H2-
äänityslaitteen ominaisuudet eivät ole sokean käytettävissä. Aluksi haastattelu siirretään Zoom H2-laitteelta tietokoneelle.

Goldwave-ohjelmalla teen haastattelulle yleensä seuraavat vaiheet:

1. Normalisoin koko haastattelun äänen tason. Normalisoinnissa haastattelun korkein äänipiikki sijoitetaan nolla-tasolle. Koska äänitys on tehty melko hiljaisella äänentasolla, ennen normalisointia äänentaso on todella alhainen, eli ei kunnolla korvin kuultavissa. Talletus on hyväksi, jotta tehdyt muutokset eivät mene hukkaan. Itse olen tottunut tallentamaan joka työvaiheen jälkeen. Talletan alkuperäisestä haastattelutiedostosta työkopion, jota muokkaan.

2. Leikkaan haastattelun alusta ja lopusta turhan äänen tai tauon pois.

3. Muutan stereona tehdyn haastattelun monoäänitykseksi. Tämä näyttää jonkin verran vähentävän haastattelutilasta johtuvia häiröitä, kuten kaikua. Toki menetetään tilavaikutelma, mutta kuuluvuus on ehkä tätä tärkeämpää.

4. Normalisoin haastattelun äänitason.

5. Kuuntelen jonkin matkaa haastattelua, kuulostaako ääni luonolliselta. Usein äänityslaite on turhankin herkkä ja ottaa huoneen taustakaijun tai jonkin ilmastonnin surinan turhankin voimakkaasti äänitteen taustalle. Ettei haastattelu kuulostaisi kuin soittaisi puhelinta peltipurkissa joutuu usein matalimpia ääniä vaimentamaan äänitteestä. Puheesta voi poistaa alle 100 hz:n taajuudet, eikä sillä ole vielä kovin suurta merkitystä puheen laadulle. Itse käytän kuunteluun hyvälaatuisia kaiuttimia tai kuulokkeita. Kuulokkeilla kyllä saa tarkemman tuloksen, joskus jopa masentavankin.

6. Sitten normalisoin jokaisen puheenvuoron erikseen. Tämä on hidas käsityövaihe, mutta en ole keksinyt miten tämän voisi tehdä ohjelmallisesti helpommin laadukkaasti ja nopeasti. Tavoitteena on se, että kaikki puheenvuorot haastattelussa kuulostavat suunnilleen yhtä voimakkaalle. Näkövammani vuoksi en näe äänenmuokkausohjelman graafisia käyriä ja siksi muokkaan äänitasot kuuloni perusteella. Erittäin hiljaisten äänten nostaminen hyvinkuuluvalle tasolle, lisää myös häiriöitä. Normalisointia tehtäessä voi jo samalla leikata haastattelusta turhia häiriöitä ja taukoja pois.

7. Lopuksi kompressoin haastattelun vielä läpi. Jos materiaalista löytyy vielä kovia äänentasoja, niitä lytistetään kompressoinnin avulla. Tämän jälkeen vielä normalisoin koko haastattelun. Muokataan haastattelua ja tehdään siitä sopivan mittainen.

Musiikkiostoksilla netissä

Pitkästä aikaa taasen paneudun tähän opiskeluun. Toinenkin kirjoitus on tulossa, mutta tämä kirjoitus tuli nyt kuitenkin ensin.

Nyt on tekeillä ”Hyvää iltaa Kuopiosta” radio-ohjelma, jota olen yhtenä toimittajana tekemässä kerran kuussa Kuopion Vapaaseurakunnan vuorolla Radio Dein kautta radioitavaksi. Radio-ohjelman muokkailu sinänsä menee jo ilman sen ihmeempiä. Jotenkin vain halusin yhden musiikkikappaleen mukaan ohjelmaan. ”Päättänyt olen seurata Herraa”-kappaletta minulla ei millään cd-levyllä ollutkaan.

Ajattelin sitten, että kaitpa nykyään voi musiikkia ostaa netistä. Löytyihän se haluamani kappale www.musa24.fi -palvelusta ihan kohtuulliseen hintaan. Sitä paitsi pitäähän opiskeluun ja radiotyöhön vähän uhrata omia varoja ja tutkimustyötä.

Kappaleen ostaminen ja lataaminen sujuivat helposti. Palvelustakin sain tietoa, että toimii yhteistyössä Teoston kanssa, joten kaikki lienee kunnossa tekijänoikeuksien osalta.

Ainoa pieni mietityttävä asia on Radio Dei:lle tarvittavan teostoraportin täyttäminen. Joitain tietoja en ole löytänyt kappaleesta, kuten säveltäjää ja sanoittajaa. Esittäjä, kappaleen nimi, kesto ja levyn nimi toki löytyvät ja myös kappaleen raita tieto albumilla. No, teostoraportti täytetään niillä tiedoilla, mitä on saatavilla.

Voikohan näin toimia? No, varmaankin tämäkin asia minulle vielä selviää, kun laitan teostoraportin Radio Dei:hin.

Virallisia tavoitteita opiskeluun

Vaikka en tutkintoa suoritakkaan, niin jotain virallisia tavoitteita on kuitenkin hyvä olla. Olen poiminut muutaman kohdan Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnosta. Linkki perustutkintoon on tässä: http://oph.fi/download/125097_Audio.pdf

Seuraavia asioita olisi minun hyvä oppia:

Äänituotanto

1. Kuvailla ääntä fysikaalisena ilmiönä ja ymmärtää akustiikkaan liittyviä ilmiöitä.

2. Käyttää äänikerronnan keinoja ilmaisussaan.

3. Toimia eettisesti käsitellessään aineistoja.

4. Käyttää äänenmuokkaamiseen tarkoitettuja laitteita.

5. Koostaa äänityöasemassa julkaisukelpoisen tallenteen.

Opiskelun suunnitelmia ja tavoitteita

Tämä minun opiskeluni äänenkäsittelyn maailmaan on osoittautunut melko monimutkaiseksi. Jo pelkkä asioiden suunnittelu ja neuvottelu opiskelumahdollisuuksista on vienyt melkein vuoden. Ehkä jossainvaiheessa kirjoitan tarkemmin suunnittelunvaiheista, mutta nyt eletään tässä ja nyt ja edetään eteenpäin.

Opiskeluni yrittäjän oppisopimuksella alkoi maaliskuun alussa ja kestää vuoden. Yritykseni Kuopion Softop Oy:n oppisopimuskumppanina on Radio Dei. Radio Deistä mentorinani toimii Marjaana Keränen. Savon oppisopimuskeskuksesta asiaa on hoitanut Timo Katajisto. Opiskelussani ei ole mukana tutkinnon suorittamista.

Opiskelussani on tarkoitus tapahtua seuraavaa:

Tavoitteena on Tuomon ammattitaidon kehittäminen äänenkäsittelyssä sekä radio-ohjelmien laadukkaassa tuottamisessa.
Yhteistyökumppanina (kouluttajana) RadioDei. Siellä mentorina toimii Marjaana Keränen. Koulutus tapahtuu itseopiskeluna (alan termistö; netti) sekä on line- ohjauksena Tuomo/Marjaana.
Lisäksi noin kolme neljä päivää RadioDein tiloissa/toiminnoissa Helsingissä.
Tuomo tekee opinnäytetyönä julkaisun nettiin. Työnimenä: ”Kuinka tehdä teknisesti hyvä radio-ohjelma” – opas freelance-toimittajille.

Toki tavoitteet tästä vielä tarkentuvat, kun opiskelu etenee. Huomenna käyn Radio Deissä, joten silloin tulee uutta tietoa ja tavoitteita.